Kirpputorit ja muut vanhojen tavaroiden kaupat ovat nykyisin merkittävä osa tavaroiden kierrätystä ja yksi varteen otettava vaihtoehto hankkia erilaisia tavaroita. Joillekin kirpputorista on muodostunut suoranainen elämäntapa joko niin, ettei mitään haluta ostaa muualta kuin kirpputoreilta tai muuten käytettynä tai sitten niin, että pääasiallisena keinona ansaita raahaa on kirpputoreilla myyminen. Myös antikvariaatin pitäminen tai käytettyjen vaatteiden myyminen ovat monille suoranaisia kutsumustehtäviä, kun ikääntyneiden, mutta arvokkaiden esineiden ei haluta joutuvan pois käytöstä.
Kirpputorien ja kierrätyksestä etenkin vaatteiden ostaminen on monelle suorastaan imagokysymys. Monet nuoret eivät halua suosia halvalla ja mahdollisesti jopa lapsityövoimalla vaatteensa tuottavia halpaketjuja, mutta varaa kalliisiin vaatteisiin ei ole.
Tällöin oivaksi vaihtoehdoksi nousee vaatteiden ostaminen käytettyinä ja omintakeisen kirpparityylin luominen, jossa muodikkuus ja tyylikkyys eivät ole päällimmäisiä tavoitteita, vaan pikemminkin tavoitellaan vintage-henkistä tyyliä, jossa boheemisti toisiinsa istuvat vaatteet vahvistavat käyttäjänsä imagoa ekologisesti tietoisena kuluttajana. Tällaiseen elämäntapaan liittyy usein kasvissyönti ja yhteiskunnallinen aktiivisuus.
Pienten lasten äidit kirpputien vakioasiakkaina
Monilla pienten lasten äideillä on tapana ostaa lasten vaatteet ja muut tarvikkeet niin pitkälle kuin mahdollista käytettyinä. Vauvanvaatteethan ovat perinteisesti olleet niitä esineitä, joita kierrätetään paljon ja jotka pannaan talteen odottamaan seuraavaa lasta tai lähipiiriin syntyvää pienokaista, jolle ne sitten voidaan lahjoittaa. Nyt tämä ajattelu on hyvän kirpputoriverkon ja erilaisten sosiaalisessa mediassa toimivien kierrätysryhmien ansiosta levinnyt jo koskemaan isompiakin lapsia, mikä on järkevää, sillä lastenvaatteet ovat kalliita ja usein käytössä varsin vähän aikaa.
Mutta kyllä suuren lapsikatraan vaatettaminen käytetyillä vaatteilla vaatii varsin paljon aikaa, sillä kirpputorien kiertäminen ja nettikirpputorien selailu ovat hidasta puuhaa. Jos todella haluaa löytää jotakin juuri tietynlaista, saattaa joutua tutkimaan tarjolla olevia valikoimia huolellisesti ja viikkokousia.
Kirpputorimyyminen elämäntapana
On myös ihmisiä, jotka nauttivat kirpputorien tunnelmasta ja ovat onnistuneet kehittämään kirpputorilla myymisestä itselleen elinkeinon. Tuotot jäävät kirpputoreilla kuitenkin usein melko pieniksi, joten kyseessä onkin usein enemmin halu viettää aikaa ihmisten kanssa rupatellen ja hieroa kauppaa, kuin halu tienata helppoa rahaa, vaikka joku yksittäinen myyjä saattaa joskus tehdä oikein hyvän tilin.
Moniin pieniin kaupunkeihin on nykyisin perustettu paljon itsepalvelun periaatteella toimivia kirpputoreja. Oikein hyvin menestyvän ja hyvällä paikalla sijaitsevan itsepalvelukirpputorin omistaja saattaa hyvinkin tienata sievoisia summia pöytävuokrista, mutta se on luultavasti ainoa tapa todella ansaita kirpputorimyynnillä.
Netissä toimivat erilaiset kauppapaikat, joissa ihmiset voivat myydä käytettyä tavaraa, ovat monille, esimerkiksi kotiäideille, oiva keino ansaita jonkin verran omaa rahaa esimerkiksi myymällä kaikki pieneksi jäävät lastenvaatteet ja muut tarpeettomat tavarat. Oikein aktiivisella myyjällä saattaa olla samaan aikaan lukuisia ilmoituksia ja paljon kanta-asiakkaita, mikä mahdollistaa kohtuullisen hyvienkin tulojen saamisen ilman huomattavia kustannuksia.
Antikvariaatit ja vanhojen tavaroiden liikkeet
Moni kirjojen ystävä haaveilee antikvariaatin pitämisestä. Se tuntuu leppoisalta hommalta kirjojen keskellä, mutta todellisuus ei ole aivan niin auvoinen. Jotta antikvariaatin saisi todella tuottamaan, täytyisi sen pitäjän olla todella rautainen kirjallisuuden tuntija, jolla vielä kaiken lisäksi on loputtomasti aikaa metsästää liikkeeseensä myytävää. Hyvä ja menestyvä antikvariaatti onkin usein omistajansa koko elämä.
Vanhojen tavaroiden kauppiaat ovat sitten aivan oma lukunsa. Ilman intohimoista suhtautumista vanhaan tavaraan ei tälle alalle kannata aikoa, sillä vanhojen tavaroiden ja etenkin antiikin myyjän täytyy perehtyä valtavaan määrään tietoa, jotta hän osaa tunnistaa ja hinnoitella tavaransa oikein. Ilman innostusta ei kukaan jaksa omaksua sellaista määrää tietoa, minkä kunnollinen vanhojen tavaroiden kauppias tarvitsee.